Yhteenveto: Jeni on monilla mittareilla aliarvostettu. Carry trading ilmiön purkautuminen voi johtaa itseään vahvistavaan kierteeseen, jossa jeni vahvistuu hyvin jyrkästi. Ongelma vain on löytää oikea aika jolloin iskeä kiinni. Toinen ongelma, että pienemmälle sijoittajalle hyötymiskeinot ovat rajalliset, kun usd/jpy tai eur/jpy turbowarranttia ei löydy.
The Economist julkaisi hyvän artikkelin jeniin liittyvistä huolestuttavista tekijöistä. Itse olen pidempään miettinyt miten pitkälle jeni luisuu, ja voiko jossain vaiheessa yrittää hyötyä rekyylistä. Artikkeli osoitteessa (tosin vaatinee lukuoikeudet jonkun ajan kuluttua):
http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=8679006
Jenin alhainen arvostus sai poliitikot tiedustelemaan herra Bernankelta, että manipuloivatko japanilaiset tahallaan valuuttansa arvoa. No jenihän on kelluva valuutta, jota Japanin keskuspankki(BoJ) ei ole tukenut vuosikausiin – joten se siitä. Toyota on silti jyrännyt Yhdysvalloissa muillakin tekijöillä kun autojensa taloudellisuudella. Yksi merkittävä syy GM:n ja Fordin ahdinkoon löytyy todellakin halvasta jenistä. Kun dollarin arvo kohoaa jeniin nähden, on luonnollista, että japanilaisten tuotantokustannukset ovat suhteessa alhaisemmat kuin jenkkien vastaavat. Tämä on helppo nähdä myös maiden kauppataseista. Jenkeillä kauppatase on pahasti alijäämäinen, kun taas Japanin vastaava reilusti ylijäämäinen.
Yksi todella merkittävä tekijä jenin heikkoudessa on carry trading, jonka on mahdollistanut Japanin pitkään kestänyt alhainen korkotaso. Carry tradingin ideahan on yksinkertaisesti, että lainataan maasta, jossa korot on matalia ja sijoitetaan maihin joiden korot ovat korkea. Ensin mainitusta Japani on ylivoimainen suosikki ja jälkimmäisistä maat kuten Uusi-Seelanti, Sveitsi ja USA ovat saaneet paljon pääomia sijoituksina. Lainaat siis miljoona euroa maasta, jonka ohjauskorko on 0,25% ja sijoitat vaikka jenkkeihin 5,25% korolla. Käytännössä kaupat käyvät helpommin hieman pidemmällä kuin yönylikorolla, joten korkoero tasoittuu hieman, esim 2v joukkovelkakirjat 4,81% vs. 0,79%.
Rahoitusteorian yksi kulmakivistä on arbitraasiteoria. Eli hyvin yksinkertaistettuna sijoitusmarkkinoilla tuotteet hinnoitellaan niin, ettei riskitöntä tuottoa voi saada yli valtion velkakirjojen tuoton. Valuutoissa ja koroissa teoria toimii niin, että jos toisen maan korkotaso on korkeampi, sen valuutan tulee laskea korkoeron kumoavan määrän verran. Muuten vivuttamalla voisi saada periaatteessa äärettömiä tuottoja pienellä pääomalla. Käytännössä teoria ei toimi täydellisesti ja joitakin ylituottoja on saavutettavissa. Kuitenkin valuuttojen suhteellisen korkea volatiliteetti estää todella korkeiden velkavipujen käyttämistä.

Carry Tradingin käyttäjät ovat saaneet tähän mennessä tuottonsa kahdesta lähteestä: korkoerosta ja jenin heikkenemisestä. Carry trade on omiaan heikentämään valuuttaa. Ulkomaiset sijoittajat käytännössä lainaavat jenejä ja ostavat niillä esim. dollareita -> Dollareiden kysyntä nousee, jenien laskee. Eli carry trading hyödyttää jo kauppansa tehneitä treidaajia. Tästä voi muodostua eräänlainen kupla. Kiistelty asia sitten onkin, onko hedge fundeilla ja muilla alan pelureilla riittävästi muskelia heiluttamaan Japanin kokoisen talouden valuutan arvoa? Kuitenkin on syytä muistaa, että Hedge Fundeilla on jo yli 1,2 triljoonan dollarin varallisuus. Kun lisää velkavivun vaikutuksen, puhutaan Japanin vuotuisen GDP:n($4,9tr) kokoisista summista. Edes 5% tästä suunnattuna valuuttakauppaan vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä hyvin merkittävästi kysyntä/tarjonta tilanteeseen. Arviot mukana olevasta rahasta vaihtelevat 200 miljardin ja yhden triljoonan välillä.
Sitten päästään asiaan:
Japanin talous näyttää voivan erittäin hyvin – 1,2 % Q4, annualized 4,8%. Joka on itse asiassa paremmin kuin USA ja EU loppuvuoden osalta. Onko 0,25 % ohjauskorko enää perusteltu?
Mahdollinen skenaario 1-2 vuoden sisällä
-> Talouskasvu lisää koronnostojen todennäköisyyttä
-> Koronnostot nostavat jenin kysyntää
-> Carry trading ei kannata enään
-> Carry trading positioiden purku heikentää jeniä entisestään
-> Kaikki ryntäävät ostamaan jenejä
Näin kävi 1998 Venäjän ollessa ahdingossa. Jeni nousi 13% kolmessa päivässä. Nytkin tarvitaan joku selkeä katalyysi muuttamaan kierteen suunta.
Maailmantaloudelliset vaikutukset ovat tuskin kovin merkittäviä, mutta muutama hedge fund voisi mennä tohinassa nurin, jos riskejä on otettu liikaa. Hedge fundien positioitahan ei valvota mitenkään. Yleisen epävakauden lisäksi velan preemiot voisivat kasvaa, millä voisi olla lieviä negatiivisia vaikutuksia pörsseihin ja talouteen. Toisaalta carry tradien purku lisäisi myyntipaineita yleisemmin etenkin jenkkien omaisuuserissä.
Nyt USD/JPY: 119,25 ja EUR/JPY 156,65