Arvostustasojen vertailua eri maissa

Seuraavassa tarkastelen eri maiden arvostustasoja osinkotuoton ja käänteisen P/E luvun avulla. Tämä on analyysina pelkiltään riittämätön, mutta hyvä keino erotella mielenkiintoisia kohteita tarkempaan analyysiin. Luvut ovat Financial Timesin paperiversiosta.

Kehittyvät taloudet

Yhteinen tekijä korkean osinkotuoton ja E/P luvun maille on suuri poliittinen riski. Hyvän riski/tuotto saavuttaminen edellyttää maan löytämistä, jonka arvostustaso on liioitellun alhainen.

-Thaimaan sotilasjuntta, eteläosien terrorismi, Thanksin jälkeenjättämä kahtiajakoisuus tiputtavat arvostustasoja.

-Venezuelassa maan johtaja Hugo Chavez ei juuri herätä luottamusta. Hän on aiemmin vahingoittanut pääomamarkkinoita, ja ei luultavasti kaihda tehdä vahinkoa uudestaan, jos poliittinen tilanne sitä vaatii.

- Pakistania uhkaa erimielisyydet Intian kanssa idässä ja Islam-fundamentalistit lännestä. Musharraf on suhteellisen hyvin tasapainoillut tähän mennessä.

- Israel. Tätä tuskin tarvitsee sen enempää selittää.

- Etelä-Koreassa on aina ollut ylimääräinen riskipreemio. Pohjoisen ydinkoe ei ainakaan laskenut tätä preemiota.

- Brasiliassa on hyperinflaatiokulttuuria joka varmasti pelottelee vielä ihmisten mielissä. Myös Brasilian maailman suurimmat tuloerot heikentävät maan tasapainoa.

- Taiwania uhkaa edelleen Kiinan miehitys. On vaikea arvioida tämän skenaarion vaikutuksia, vaikka Kiina onkin markkinamyönteinen talous nykyään.

Osinko * E/P toimii tässä vain välineenä rankata maat johonkin järjestykseen.

Johtopäätöksiä:

-Thaimaa erottuu massasta selkeästi. Maan arvostustaso on erittäin alhainen verrattuna muihin maihin. Se on ollut näin jo pitkään, osittain maan vakiintumattoman demokratian ja levottomuuksien takia. Silti vertailussa muihin alueen maihin, mielestäni on arvostustason alhaisuus yliarvioi poliittisen riskin selkeästi. Indeksin tuplaaminen on hyvin mahdollista 2-3 vuoden ajalla, jos vaalit saadaan onnistuneesti järjestettyä ja talous pysyy nousu-urallaan

-Unkari, Puola, Etelä-Afrikka eivät varsinaisesti halpoja mutta kasvumahdollisuudet hyvät. Etenkin Etelä-Afrikka mielenkiintoinen maantieteellisen sijainnin ansiosta, ja voisi olla vähemmän riippuvainen muun Euroopan kasvusta.

-Kiinaan ja Intiaan on ladattu melko kovat kasvuvaatimukset. Odottaisin korjausta, jos näihin maihin välttämättä haluaisin sijoittaa. Kiinan kohdalla haluaisin myös nähdä miten siirtyminen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin tapahtuu.

Kehittyneet taloudet

Sakasan ja Ruotsin arvostustasot ovat hyvin alhaset, mutta osinkotuotto harmittavan pieni. Diagrammista muutenkin ilmenee ettei millään maalla ole molemmat luvut korkeita. Näyttäisi olevan trendiä viittaamassa, että osinkotuoton ja arvostuksen välillä on jonkinlainen trade-off. Kuitenkin viime vuoden tähti Espanja sekä USA ja Tanska vaikuttavat pintapuolisesti melko korkealle arvostetuilta. Japani ei vieläkään ole samassa kastissa muiden kanssa.




Yhteenveto:
Pintapuolisen tarkastelun perusteella halvat markkinat ovat harvassa. Maailmanlaajuinen ennätyskorkea talouden kasvu ja runsas likviditeetti nostaneet arvostustasoja globaalisti. Halpoja osakkeita toki löytyy vielä, mutta. Thaimaan, Ruotsin ja Saksan lisäystä salkkun voisi harkita. Suomi liikuskelee turvallisen oloisesti keskikastissa.