Back to business

Hieman työkiireet helpottaneet, joten rustaillaan blogia taas hieman etiäpäin. Alkuvuosi ei mennyt aivan putkeen sijoitusten suhteen. Ei toisaalta erityiden huonostikaan. Tilanne on edelleen sama kuin keväälläkin. Sijoitusmarkkinat ovat suhteellisen järkevissä hinnoissa toistaiseksi, muttei todella houkuttelevien sijoitusten löytäminen ole ollut enää pitkään aikaan helppoa. Osakevalinnat olivat alkuvuodella ihan suhteellisen hyviä. Larox, Sandvik, rahastot kestäneet hyvin markkinoiden höykytystä, kun taas M-Real, Nordea ja shorttailu olleet tappiollista liiketoimintaa. Blogin pidossa on se hyöty, että näkee mitä on töppäillyt, joten oppiminen helpompaa. Ihmisen mielin kun kärsii erilaisista vääristymisistä: voitot muistetaan tappiota helpommin, tuloksia verrataan vääriin vertailuindekseihin ym.

Kuten indeksien hintakäyristä nähdään, ovat osakkeet olleet vieläkin vuoden horisontilla hyvä sijoitus. Ensin OMX Cap index: nousua rapiat 20% vuoden aikana.

Myös Dax(sininen), S&P 500(punainen) ja Nasdaq(vihreä) ovat reippaasti plussalla, Dax jopa yli 25%.

Jotain huomioita kevään maksetuista oppirahoista:

- Shorttaamisen

Moni sijoittaja välttää kokonaan lyhyeksi myyntiä tai muuta hyötymistä markkinoiden laskusta. Jos ajoittamista tehdään, se koskee lähinnä käteinen/korkopaperit/osakkeet rotaatiota. Shorttaamista vastaan löytyykin muutama hyvin painava argumentti:

1. Markkinan voi odottaa nousevan keskimäärin 6-7 % vuodessa, kun taas yli -15 % karhumarkkinoita nähdään hyvin harvoin, usein vain muutaman kerran vuosikymmenessä. Tästä voi laskeskella, että pitemmän päälle kannattaa pysyä varovaisen positiivisena, lähinnä minimoiden tappiota esim. siirtymällä defensiivisiin sijoituksiin kun tilanne alkaa heikentyä.
2. Shorttien maksimituotto on 100%, tappiolla ei ole rajaa. Täten vaikka olisi ”oikeassa”, voi näkemyksellä päätyä suuriin tappioihin ellei riskinhallinta ole kunnossa. Jos vaikka aloitti vuoden 1999 alussa maltillisesti myymään lyhyeksi jo yliarvostettuja internet yhtiöitä, oli edessä hyvin suuret tappiot ennen kun näkemys palkittiin. Yksi Wall Streetin toistetuin klisee onkin Keynesin ”The market can stay irrational longer than you can stay solvent”.

Rahoitusmarkkinat eivät ole niin tehokkaat kun monesti uskotaan, joten kuplat ja aliarvostukset säilyvät usein sinnikkäästi. Tutkimukset osoittivat, että parhaat hedge fundit, kuten Sorosin Quantum, ratsastivat internet-kuplalla lähes loppuun asti, ennen kuin alkoivat massiivisiin myynteihin. Jos ei ole olemassa tahoa, joka toisi hintoja järkeviksi, on kuplan kasvattaminen usein sijoittajille jopa rationaalista. Aina löytyy suurten tuottojen houkuttelemia yksityissijoittajia joille mustat pekat lopulta jaetaan.. Tässä mielessä kurssien ollessa vielä nousussa, on laskun ennakoiminen pitemmillä sijoituksilla hyvin riskiherkkä strategia.

-Talousdatan vaihtelevuus

Talouden luvut kuten inflaatio, työttömyys, vähittäismyynti ja jopa BKT kasvu ovat yllättävän volatiileja ja herkkiä satunnaisuuksille. Esimerkiksi vähittäismyynti voi näyttää vahvalta koska bensa kallistuu, säät ovat hyviä tai on käytetty alennuksia. Lisäksi eri lukuihin vaikuttavat ajalliset tasoitukset ja mittausmenetelmien muutokset. Täten yksittäisten kuukausien luvuista ei voida tehdä juuri vahvoja päätelmiä, vaan pitäisi käyttää 3kk-6kk trendiä ja sitäkin analusoida hieman kriittisesti. Luvut voivat johtaa harhaan hyvin sivistyneitäkin sijoittajia, joten aina kannattaa jättää epävarmuudelle tilaa. Se, että sanoo nyt USA:n ajautuvan varmasti lamaan ensi vuonna osoittaa henkilöltä analyyttisen ajattelun puutetta. Valistuneet arvaukset sen sijaan voivat parantaa tulosta rahoitusmarkkinoilla. Tällä hetkellä Intraden (http://www.intrade.com/) vedonlyöntikertoimista voi arvioida taantumaa – kahden peräkkäisen kvartaalin negatiivisuutta - pidettävän reilun 50 % todennäköisenä ensi vuodeksi. Tosin tuo markkina ei ole erityisen likvidi, joten hieman varauksella voi suhtautua.

Makrotalouden ennustaminen on usein vaikeata. Ihmiset menevät usein harhaan olettaessaan ilmiöiden toistuvan samoin kuin historiassa. Kun korkokäyrä on laskeva, on taantuman todennäköisyys 80 %, koska 8 kertaa 10:stä on ennen nähty taantuma. Näin suoran yhteyden vetäminen on kuitenkin pseudotiedettä. Samaa menetelmää käytetään väärin lähes jokaisen talousluvun ja –ilmiön yhteydessä. Talouden ennakoiminen tarkasti on täysi mahdottomuus, koska siihen vaikuttavat ääretön määrä tekijöitä ja odotettavissa olevien tekijöiden lisäksi mahdollisia shokkeja, joita ei voida mitenkään ennustaa (terrorismi, luonnonkatastrofit ym.).

Hieman turhan usein tulee reagoitua yhteen datapisteeseen voimakkaasti. Pitäisi osata malttaa katsoa tilannetta pitempään ja ottaa uusi talousdata kriittisesti vastaan.