FED - 0,25%

Olisi yllättävää, jos Ben & co päättäisivät laskea puolikkaan prosentin ohjauskorkoaan. Uskoisin 0,25%-yksikköä(tästä eteenpäin vain %), ei lupausta korotuksesta, inflaatio nähdään yhä uhkana. Tämä skenaario olisi varmasti lievä pettymys markkinoille. Itseasiassa Bernanke on kirjoittanut tutkimuksen("What Explains the Stock Market's Reaction to Federal Reserve Policy") osakemarkkinoiden reaktiosta odottamattomaan korkopäätökseen. Hän kvantifioi historian perusteella odottamattoman 25bp muutoksen vaikuttavan noin prosentin verran laajaan osakemarkkinaindeksiin. Nyt uskoisin tilanteen olevan normaalia herkempi, joten jyrkempiäkin muutoksia voidaan nähdä. Tästä syystä bearina lähdetty tähän viikkoon.

Yleinen odotus on suunnilleen vedonlyöntikertoimien mukaan:
4,75% - 20%
5,00% - 75%
5,25% - 5%


Eli lievä painotus yli 0,25% laskulle. Lisäksi loppuvuodelle odotetaan futuurien mukaan vielä paria 0,25% laskua, joten varsinainen pettymys olisi neutraali koronlaskukanta. Itseasiassa FED on antanut luottoa keskimäärin jo lähes 5,00% lainalla ja onkin puhuttu varjokoronlaskusta. Täten Fed ei muuttaisi 0,25% koronlaskulla juuri mitään.


Hieman pohdintaa taustoista:

Agressiivisen korkopolitiikan puolesta
- Asuntomarkkinat ovat hyvin heikoilla. Konsensusennusteet ovat muotoutuneet odottamaan jopa 10% hinnanalennuksia asuntojen hintaan. Tämä laskee asuntoje collateral arvoja ja syventää entisestään ongelmia.
- Rahoitusmarkkinat tarvitsevat tukea. Jos bondien ja osakkeiden kurssit jatkavat heikkenemistä ja lainananto on kitsasta, on vaikea nähdä miten kulutus voisi jatkua nykyisellä tasolla, säästämisasteen ollessa käytännössä nolla. Näin alhainen säästämisaste vaatisi varallisuuden kasvua, jota tuskin asunnoista saadaan.
-Muut raaka-aineet kuin öljy pysyneet suhteellisen rauhallisina.



Tiukan korkopolitiikan puolesta
-Dollarin nopea heikkeneminen rajoittaa koronlaskumahdollisuuksia
-Inflaatio laskenut vain tavoitteen(CPI 1-2%) ylärajaan.
-Öljyn hinta noussut yli 80 taalan
-Koronlasku ei ratkaise - helpottaa toki - huonojen luottojen ongelmaa. Treasury korot ovat jo oleet laskussa, mutta roskalainoissa spread on leventynyt vielä kiivaammalla tahdilla. Jos yritys sai ennen lainaa 5% + 2%, on nykyisen kaltainen 4,5% + 3,5% kovempi korko koska riskipreemio(jälkimmäinen) on kasvanut.

Kyseessä on siis perinteinen inflaatio/talouskasvu trade-off

Täytyy muistaa että keskuspankkiiritkin ovat vain ihmisiä. Heihinkin voi vaikuttaa muut kuin puhtaat rationaaliset perusteet. 0,25% puolesta puhuu, että uusi Greenspanin jälkeinen FED haluaa tehdä pesäeron edelliseen kauteen luomalla tiukan inflaatiovalvojan imagon. Samoin, kongressin edustajien vaatimukset suuresta koronlaskusta kääntyvät itseään vastaan, koska FED tahtoo osoittaa olevansa täysin valtiovallasta riippumaton päätäntäelin.

Bernanke ja FED tulee saamaan paljon lokaa niskaansa, jos talous hidastuu ensi vuonna merkittävästi. Uskon kuitenkin, että itsenäisyys- ja inflaatiotavoitteet ovat tärkeämpiä kuin pelko julkisesta tuomiosta. On hyvä asia, ettei FED:stä ei periaatteessa voi saada potkuja. Tämä takaa, ettei lähdetä samaan populismiin kuin Bushin hallinto on tehnyt. Greenspankin kommentoi nykyistä hallintoa talouspoliittisesti holtittomaksi.

Dollari

Mikä dollarin heikkenemisessä on huonoa? Eikö vientiyritysten olosuhteet parane ja kauppataseen epätasapainot pienene? Periaatteessa rauhallinen lasku ei välttämättä ole kovin negatiivinen, mutta nopea dollarin heikentyminen voisi olla hyvin vahingollinen. Valuutan heikkenemisen positiivinen vaikutus alkaa tehota 6-18kk päästä itse muutoksesta. Negatiiviset vaikutukset alkavat nopeammin. Ulkomaiset tuotteet ovat kalliimpia(inflaatio +) ja itseasissa kauppatasee vaje voi tästä syystä kasvaa aluksi. Tämän lisäksi jos eri tahot yhdysvalloissa pelkäävät dollarin laskun jatkuvan, heidän on jopa järkevä ostaa näitä kalliita ulkomaisia tuotteita varastoon nyt eikä tuotteiden edelleen kallistuttua. Ulkomailta tuotteilla voidaan täten korvata kotimaisia ostoksia, jolloin kotimaan aktiviteetti vähenee. Tämän kaltainen kehitys olisi huono juttu jo hidastumassa olevalle talouskasvulle. J-kirjainta käytetään usein kuvaamaan valuuttamuutosten vaikutusta(ensin huonontaa talousolosuhteita ja parannus tulee vasta myöhemmin), mutta jos valuutta heikkenee hallitsemattomasti U-kirjain lienee lähempänä totuutta.

Uskoisin, että dollarissa voi olla hyviä ostopaikkoja, jos jonkinlaisen luisuun ajaudutaan. Dollarin romahdus ei kuitenkaan ole kenenkään(enintään kullan holdaajille) etu ja keskuspankeilla on nykyään reservejä pidätellä heikkenemistä kun se ylittää tiettyjä kipupisteitä. 1,55 eur/usd tienoilla dollari käy hyvin halvaksi. Tässä vaiheessa puhelinlinjat Japaniin ja Eurooppan kävisivät jo kuumana. Karrikoiden uudella mantereella tuotteet(ei-helposti-siirrettävät) ovat tällöin 30% halvempia kuin vanhalla. Jos tämän lisäksi saataisiin loppuvuodeksi synkkä pörssikehitys, voisivat tietyt jenkkiosakkeetkin alkaa näyttää houkuttelevilta.

Miten vaikuttaa Euroopan sijoitusympäristöön?

Euroopan keskuspankki lopettanee kiristävän korkopolitiikan. Euron arvoa ei ole varaa päästää liian jyrkkään nousuun. Eurooppalaisten yritysten kilpailukyky heikkenee muuten ja jollain aloilla tämä voi tarkoittaa tuotannon kannattamattomuutta. Työllisyydestä ja talouden kasvusta huolehtivat poliittiset johtajat antavat varmasti painetta EKP:lle olla nostamatta korkoja. Euroopan kasvu on viime aikoina osoittanut hieman hiipumisen merkkejä.

Euroopassa on vähintään yhtä paha "asuntokupla" kuin Yhdysvalloissa. Lainananto ei ole ollut yhtä agressiivista, mutta koronnostot voisivat silti pysäyttää hintojen nousun liian nopeasti. Tämä tuskin on kenenkään etu.

Yleisissä korko-odotuksissa on vielä lievä bias ylöspäin. Jos taas uskoo korkojen suuntaavan alaspäin, voisi korkoherkät, esim velkaiset(esim. sähköfirmat, ei kuitenkaan junk-luokitellut) osakkeet voisivat olla sijoittamisen arvoisia 6-12 kk tähtäimellä. Uskoisin, että korkohuippu on muutamaksi vuodeksi saavutettu.