Listalleottoesite oli arvattavan epäystävällinen lukijalle. Oleellisia asioita joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa, kun taas toiset seikat toistetaan kahteen kolmeen kertaan. Ilmeisesti ajatuksena on, etteivät yksityissijoittajat sitä kuitenkaan lue ja instituutiot tekevät päätöksensä Road Show:n perusteella.
Iittala ostettiin ulos Hackmanista velkavivulla, pistettiin kuntoon ja tuodaan nyt pörssiin. Ostajat, johto ja pääomasijoittajat, vain tapaavat olemaan melko fiksuja ajoituksessaan. Mietitäänpä miten pääomasijoittaja saa maksimoitua rahansa. Ensinnäkin listautuminen tehdään kun tulos on erittäin hyvällä tasolla ja toisaalta kun markkinasentimentti on hyvä. Toki heidän intresseihin kuuluu pääoman nopea kierto, joten vuosikausia harvemmin viivytellään exitin suhteen. Toiseksi, on aina suuri riski, että tulosta on hieman kaunisteltu näyttämään paremmalta. Laillisia keinoja tähänkin on runsaasti – Esimerkiksi erilaisilla jaksotus- ja arvostusperiaatteilla. On selvää akateemista näyttöä, että vaikka listautuja tuottavat hyvin ensimmäisinä päivinä, jo muutaman vuoden tähtäimellä tuotto on keskimäärin heikkoa, etenkin johdon myydessä. Ja tässä annissa myydään paljon!
Iittala tekee siis tulostaan kaikkien tuntemilla laatubrändeillään: Arabialla, Iittalalla ja Hackmannilla. Viime vuosina kasvu on ollut suhteellisen vaisua, mutta tulosta on onnistuttu pusertamaan vuosi vuodelta paremmin. Listautumisannilla haetaan vauhtia kansainvälisyyteen ja lisätään omistuksen laaja-alaisuutta. Ja taitaapa syntyä jokunen miljonäärikin siinä sivussa.
Kooste brändien osuudesta, jakelukanavista ja alueellisesta liikevaihtojakaumasta:
Yhteenveto taloustiedoita:
- Markkina-arvo 156 me
- Enterprise arvo n. 220me
- Liiketulos 17 me
- Tilikauden voitto 7,4 me
Tunnusluvut vuodelle 2006:
-Omavaraisuusaste 35 %
-P/S 0,82
-P/E 15-16 (Uuden pääomarakenteen tulosvaikutus 2-3 miljoonaa positiivinen)
-EV/Liikevoitto 9,2
Marimekon vastaavat:
Omavaraisuus 71,4%, P/E 16,8, P/S 1,77, EV/EBIT 12
Eli Marimekkoon verrattuna yritys ei minimihinnalla ole erityisen kallis. Kuitenkin katsoisin Marimekon olevan parempi sijoituskohde. Erinomainen historia pörssissä, osinkotuotto ja velattomuus oikeuttavat mielestäni suhteessa hieman kalliimman hinnan. En tosin Marimekkoakaan ostaisi juuri nyt.
Antiin osallistumista puoltavat ja kieltävät pointit:
+ Kysyntä annissa voi olla hyvä hinnasta huolimatta. Iittala on brändinsä takia tunnettu ja ns. läpinäkyvä. Lisäksi yritys on suhteellisen pieni ja listautumisista on ollut pulaa Suomessa korkeasuhdanteesta huolimatta
+ Yrityksen design on todella tyylikästä. Kävin varta vasten suuressa tukholmalaisessa tavaratalossa vertailemassa tuotteita, ja Iittalan tuotteet olivat yksinkertaisuudessaan hienoja.
+ Pörssi nostattaa ihmisten tietoisuutta brändistä entisestään. Uskon listautumisella olevan lievää positiivista markkinointiarvoa.
- Yritys on kallis. Viime vuoden P/E 21 on hieman harhaanjohtavan suuri. Annin jälkeisen pääomarakenteen muutokset huomioon ottaen P/E liikkuu 15-17 paikkeilla. Ei erityisen halpa yritykselle joka on melko velkainen ja jonka tulevaisuudennäkymä on hieman hämärä.
- Edelliseen liittyen, yrityksen riski on kova. Velkavipu tuo aina lisäjännitettä jos talous kohtaa heikompia vaiheita.
- Suomessa yrityksen kasvumahdollisuudet rajatut. Ruotsissa ja Norjassa kasvuvaraa on, mutta esimerkiksi vuonna 2005 liikevaihto laski molemmissa. Kansainvälisillä markkinoilla ei kauheasti näyttöjä ole, eikä kannattavuudesta tietoa. Tuotannon laajentamisessa rajansa, eikä muskeli taida riittää kansainväliseen läpimurtoonainakaan lähitulevaisuudessa.
- Jos jopa myyjät ovat pessimistisiä kuluvan vuoden näkymistä, kuinka paljon voidaan olettaa? Itse odotan liikevaihdolle huonompaa vuotta kuin 2006. Kokonaistulos kohonnee, kun otetaan huomioon velkakirjojen vaihdosta seuraava rahoituskulujen lasku.
Suositus on olla ostamatta. Alle 6 euron ostohinta alkaisi tuntua hyvin houkuttelevalta. Näin alhaista hintaa tosin tuskin nähdään kovin nopeasti. Ehkä kesällä katsotaan uudelleen.
4 comments:
1) Mihin perustuu ajatus uuden taserakenteen tulosta parantavasta voimasta? Jos firma maksaa kymppimiltsin konvertiotavien vvk-lainojen korkoja, ko. vvk-lainoista ei ole aiemmin korkoja maksettukaan (koroksi on ilmoitettu 8 %). Kun taas velkoja ei antirahoilla lyhennetä (vaan fyrkat menevät niiden vvk-korkojen maksuun), velkojen määrä pysyy ennallaan. Kun korkotaso on noussut, korkokulutkin nousevat, eivät pienene.
2) Miksi olet laskelmissasi lähtenyt 8,50 euron hinnasta? Jos aikoo osallistua antiin yksityisenä, ei instituutiona, pitää sitoutua maksamaan 10,50 euroa. Eikö hintatarkastelu pitäisi tehdä sillä hinnalla, minkä ilmoittaa olevansa valmis maksamaan (jos siis antiin haluaisi osallistua)?
Lopputulemasi oli sama kuin minunkin.
1) En hirveän syvälle mennyt vvk:n analysoinnissa. Pitäisin kuitenkin kantani vielä, että rahoituskulut laskevat. Kuulisin mielelläni, jos minulla on virhe ajatuksenjuoksussa.
Oikeastaan perustin ajatuksen kahteen tekijään:
1."Vuonna 2006 vaihtovelkakirjoihin liittyvät korkokulut olivat 3,5 miljoonaa euroa. Vaihtovelkakirjalainan konversio vaikuttaa yhtiön osakekohtaiseen tulokseen yhtiön osakkeiden määrän kasvaessa konversion seurauksena arviolta 3,7 miljoonalla osakkeella sekä korkokulujen muutoksen kautta. Alentava vaikutus vuoden
2007 korkokuluihin on arviolta 2,5 miljoonaa euroa"
Ymmärsin, että korot on suoriteperusteisesti kohdistettu 2006 vuodelle, vaikka ne maksettaisiin vasta nyt.
Lisäksi koronnousua vastaan on suojauduttu(2/3) johdannaisin, joten 1% nousu korossa tekee vain 0,2 miljoonaa euroa rahoituskuluihin.
2.Joka tapauksessa, mietin ettei alle 60 miljoonan nettovelalla saada ainakaan yli 7 miljoonan rahoituskuluja aikaan(Siis kertaluonteisista puhdistettuna). Uskoisin, että 4-5 miljoonaa olisi lähempänä. Pankkilainoista maksetaan tänäkin vuonna alle 5% korkoa, joten mistä suuret rahoituskulut syntyisivät?
2) Luotan siihen, että hinta osataan _todennäköisesti_ asettaa, niin ettei kurssi laske ensimmäisenä päivänä. Toisaalta on hyvin selvää näyttöä, että hinnahaitarin ylälaitaan hinnoitellut yritykset pärjäävät keskimäärin ensimmäisenä päivänä huomattavasti paremmin kuin alalaitaan.
Sijoittajia ei haluta pettää ja toisaalta kurssia voidaan tukea. Sinänsä, jos haluan selvittää haluanko missään tapauksessa merkata osaketta, kiinnostuksen määrittämisen kannalta alalaita on relevantti. Jos totean annin kiinnostavaksi, voi spekuloida eri hinnoilla. Nyt ei ole tarvetta.
1) Kiitos, noin tuon on oltava.
2) En edelleenkään ymmärrä, miksi hintavälin alalaita olisi relevantti kiinnostuksen määrittämisen kannalta. Se on relevantti vain siinä tapauksessa, että osaketta on ostamassa / myymässä ko. hinnalla. Yhtä hyvin tarkastelun voisi tehdä kolmen euron osakekohtaisella hinnalla ja todeta yhtiön kiinnostavaksi, mutta tiedon käyttöarvo on rajallinen.
Kiitos kommentista. Ehkä jatkossa mietin hetken mikä on muillekkin hyödyllisin oletus antihinnasta.
En ajatellut alunperin asiaa sen syvällisemmin. Ajattelin vaan. "Testataan onko tästä mihinkään edes halvemmalla hinnalla". Kun oletuksen tuo selkeästi esiin, jokainen voi tehdä muutokset helposti omiin tarpeisiin sopiviksi.
Post a Comment